Seuraa blogia Bloglovinin avulla

Linkkejä

IMG52775. Natsikortti

Tarra Lahdessa syksyllä 2010

Graffitiaiheisia linkkejä viime vuodelta:

  • Hyvän mielen graffitit ovat pehmeitä ja harmittomia – HS.fi – Kaupunki – “Helpoiten neulegraffiteja löytää internetistä. Kuten Viinikanojakin, useat graffitien tekijät ylläpitävät blogia, johon he lisäävät uusimmat tuotoksensa kuvan ja kuvauksen kera. Teosten tallentaminen onkin tarpeen. “Esimerkiksi Myyrmäessä kaikki graffitit häviävät suunnilleen viikossa, mutta Tikkurilassa ne pysyvät vaikka kuinka pitkään.” Salaperäisistä katoamisista huolimatta Viinikanoja pitää graffitien tekemistä ihmisten ilostuttamisena.”

Vielä ehtii tännekin: graffitinäyttely Tampereella

Graffiteihin voi tutustua näyttelyssä myös Tampereella kirjakauppa-galleria Bukrassa (Tuomiokirkonkatu 17, lähellä Stockmannia). Näyttely on auki 30.12. saakka. Tapahtuma Facebookissa.

Värikäs graffitimaalaus kirjakauppa-galleria Bukrassa.

Maalaus näyttelyn 1. vaiheessa.

Näyttely on kaksiosainen: marraskuussa esillä oli vanhemman polven maalaajien teoksia, joulukuussa nuorempien. Galleriassa oli samanlainen näyttely kesällä 2009, ja uusi näyttely on jatkoa aiemmalle. Teokset on maalattu suoraan seinille.

Näyttelyn tekijät pysyttelevät anonyymeinä. Heistä yhtä on haastateltu Utain-lehden juttuun. Alla juttu ja haastattelu muokattuna.

***

– Taustalla ei ole kollektiivia, vaan tekijät ovat löytyneet omasta lähipiiristä, kertoo Severiksi esittäytyvä henkilö. Hän on yksi näyttelyn maalaajista.

Nuorempien maalaajien tyyli poikkeaa Severin mukaan hieman vanhempien tyylistä.

– Paremmin ero näkyy siinä, millaisesta jutusta on graffitien pariin innostunut ja mitä on lapsena ihaillut. Vie yleensä muutaman vuoden aikaa, että oma maalaustyyli löytyy. Omalla harjoittelulla ja ekoilla töillä on kanssa merkitystä siihen, mihin suuntaan lähtee.

Tampereella graffiteja voi käydä katsomassa gallerian ohella esimerkiksi Pispalassa, jossa pääradan varren pitkä aita ja hylätyt tehdasrakennukset ovat olleet jo vuosia graffitintekijöiden suosiossa.

– Pispala on tavallaan puolittain laillinen paikka. Sen kanssa on käynyt kuten muuallakin voi käydä: kun tarpeeksi kauan maalataan eikä paikka ole yhteiskunnalle liian järkyttävä, annetaan maalausten lopulta olla.

Kaupunki ei ole väkisin yrittänyt lopettaa radanvarsien ja vanhojen tehdasrakennusten maalaamista Pispalassa. Severi arvelee että jos olisi, olisi silloin tapauksessa maalattu nykyistä enemmän kiellettyihin paikkoihin.

– Eivät maalaajat Pispalaakaan ole mitenkään järjestelmällisesti vallanneet, vaan siellä on puolivahingossa alkanut käydä paljon ihmisiä maalaamassa.

Severin mukaan Tampereen graffitirintamalla on aika rauhallista. Hän arvelee, että aktiivisia graffitintekijöitä on Tampereella joitain kymmeniä, korkeintaan 50.

– Poliisin jokakeväinen rituaali on pelotella graffitimaalaajia Aamulehdessä, mutta ei se ole johtanut mihinkään erityisen perusteelliseen graffitintekijöiden jahtaamiseen.

Nykyisin graffitien tekeminen on Severin mukaan vilkkaampaa kuin 90-luvulla.

– Ilmiö tulee esille tasaisin väliajoin. Jos esimerkiksi 13–14-vuotiaiden joukko innostuu maalaamisesta, se kasvattaa graffitien määrää joksikin aikaa. Monien innostus kuitenkin lopahtaa vuodessa tai parissa.

***

Bukran gallerian ja kirjakaupan omistaja Erja Koljonen kertoo, että galleriassa on aiemmin esitelty esimerkiksi sarjakuvaa, dokumenttivalokuvaa ja pidetty nuorten taiteilijoiden ensinäyttelyitä.

– Tässä näyttelyssä ajatuksena on, että tekijät ovat voineet maalata teoksensa rauhassa. Toisaalta graffitien katsojan ei tarvitse mennä koluamaan pusikoihin, hän toteaa.

Koljonen pitää tärkeänä sitä, että näyttelyn maalaukset ovat oikean kokoisia ja paikan päällä tehtyjä.

Näyttelyyn kuuluu maalausten lisäksi videoteos. Videota varten on skannattu paperikuvia Tampereella maalatuista graffiteista 90-luvulla. Video voi kiinnostaa niitäkin, jotka eivät graffiteista pidä.

Maalausten ohella videolla näkee Tampereen kaupunkikuvaa 90-luvulta ja monia nyttemmin purettuja rakennuksia, joihin graffiteja tuolloin maalattiin.

Video Youtubessa.

Alkuperäinen uutinen Utaimessa: http://utain.uta.fi/2010s/9/63438.html

Vielä ehtii: graffitinäyttely Keravalla

Keravalla on muutaman viikon ajan voinut tutustua graffitinäyttelyyn, jonka kuvat on koottu Keravan graffitiseinälle tänä vuonna maalatuista teoksista. Näyttely on avoinna 12.12. saakka.

Näyttelyn sivuilla kerrotaan, että reilun puolen vuoden aikana yksittäisiä maalauksia on syntynyt noin 350 kappaletta. Maalausten yhteispinta-alaksi on laskettu varovaisesti arvioiden yli 5000 neliömetriä.

Näyttely sijaitsee Keravan keskustassa osoitteessa Kauppakaari 10. Rautatieasemalta on muutaman minuutin kävelymatka. Katso kartta.

Näyttelyn Facebook-sivujen mukaan kävijöitä on ollut jo yli tuhat.

Ylen uutinen aiheesta (15.11.2010).

Graffititapahtuma Jyväskylässä

Laillinen graffiti Jyväskylässä kesällä 2008. Kuva: Katutaide / Flickr.

Laillinen graffiti Jyväskylässä kesällä 2008. Kuva: Katutaide / Flickr.

Jyväskylässä maalataan graffiteja Kirkkopuiston Paraatiaukiolla huomenna perjantaina. Tiedotteen mukaan paikalle pystytetään vaneriseinämiä ja -majoja, joiden maalaamiseen graffiteista ja seinämaalauksista kiinnostuneet voivat osallistua ja ohikulkija voi jättää paikalle oman kädenjäljen myös neule- tai tekstiiligraffitin muodossa.

Teokset ovat esillä aukiolla 11.6.–15.6.2010. Päivän aikana alan kokeneemmat tekijät maalaavat graffitikokonaisuuden remontissa olevan kaupungintalon rakennustyömaan suojaseiniin, kerrotaan tiedotteessa. Tapahtumalle on toki myös Facebook-eventti.

Jyväskylään aiotaan myös avata elokuussa kaksi laillista graffitiseinää. Toinen seinä pystytetään Killerin alueelle ja toinen Harjun ammattiopiston ja Harjun välimaastoon. Uusistakin paikoista graffitiseinille otetaan ehdotuksia vastaan, yhteystiedot löytyvät nekin aiemman linkin tiedotteesta.

Helsingissä puolestaan voi tutustua Egsin teoksiin Napa Galleriassa 19.6. saakka. Näyttelyn kuvauksen mukaan “Egs on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia graffititaiteilijoita. Hänen taiteilijauransa alkoi 1980-luvun puolivälin jälkeen ensimmäisen suomalaisen graffitiaallon innoittamana. Egsin töitä on voinut nähdä seinissä ja gallerioissa ympäri maailmaa. Luvattomia graffiteja Egs ei ole maalannut enää vuosiin.”

Spraymaalien hallussapito julkisella paikalla

Turun Sanomissa kirjoitettiin muutama viikko sitten spraymaalien hallussapidon julkisella paikalla olevan kiellettyä. Järjestyslain mukaan näin onkin, mutta poliisi on vetänyt haastattelussa lain mutkia hieman liikaa suoriksi väittäessään, että vain ammattimaalareilla olisi oikeus kantaa tällaisia aineita mukanaan.

Spraymaaleja saa kantaa julkisella paikallakin kaikessa rauhassa, kunhan siihen on asiallinen syy. Järjestyslain kohta menee tarkalleen ottaen seuraavasti:
“13 §: Töhrimiseen soveltuvien aineiden hallussapito. Spraymaalien ja muiden toisen omaisuuden töhrimiseen hyvin soveltuvien maalien tai muiden aineiden hallussapito yleisellä paikalla ilman hyväksyttävää syytä on kielletty.” Lähde, lihavointi omani.

Hyväksyttävä syy onkin tulkinnanvaraisempi juttu. Oma lukunsa on sekin, kuinka poliisi selvittää tämän hyväksyttävän syyn todenmukaisuuden? Jos sanot meneväsi spraymaaleinesi maalaamaan kaverisi autoa, tuleeko poliisi mukana paikan päälle katsomaan, että auto ja kaveri ovat todella olemassa? Olisi kiinnostavaa kuulla kokemuksia tällaisista tapauksista.

Turun Sanomien keskustelussa viitataan hallituksen esitykseen lain tarkoituksesta. Siellä maalien hallussapidosta todetaan näin: “Töhrimisellä tarkoitetaan jonkin paikan luvatonta tahraamista, likaamista ja sottaamista maalilla tai muulla vastaavalla aineella. Tällaista ainetta voi olla esimerkiksi autojen ruostesuojaukseen käytettävät massat ja muut vastaavat aineet. Se, milloin aineiden hallussapitoon yleisellä paikalla on hyväksyttävä syy, on ratkaistava tapauskohtaisesti. Esimerkiksi maalin hallussa pitämisen hyväksyttävä syy voi olla se, että henkilö on menossa maalaamaan jotakin luvallista kohdetta. Spraymaalipurkin pitämiseen taskussa yöllä tavara-asemalla, voi olla vaikeampi löytää hyväksyttävää syytä.”

Jos joku maalinsa takavarikossa menettänyt lähtisi käräjöimään asiasta oikeuteen, olisi käräjäoikeuden perehdyttävä lainkohdan lisäksi myös tähän hallituksen esitykseen lain tarkoituksesta. Hallituksen mukaan siis esimerkiksi polkupyörää tai autoa luvallisesti maalaamaan menevä saa rauhassa kuljettaa spraymaaleja mukanaan.

Kaikkiaan tällainen laki, jossa kielletään mahdollisesti rikokseen käytettävän asian hallussapito, on hieman omituinen. Jos samaa logiikkaa noudatettaisiin muuallekin, voisi poliisi takavarikoida etukäteen vaikka auton sellaisilta ihmisiltä, joiden se olettaa ajavan kännissä tai ylinopeutta (tai molempia). Tietysti voi olla, että tällaistakin lakia jo jossakin komiteassa suunnitellaan.

Savonlinna, tarroja

Mökkimatkojen ohessa tulee aina kesäisin käytyä Savonlinnassa, jonka graffitiasioihin olen yrittänyt samalla syventyä. Tämän syventymiseni perusteella olen huomannut, ettei Savonlinna oikein tarjoa graffitien katsojalle samanlaista, runsasta tarjontaa kuin esim. oopperakulttuurin puolella tarjotaan. Tosin Savonlinnan lähiöt ovat lyhyillä käynneillä jääneet tutustumatta.

Pelättyä monikultturismia Savonlinnassa, tarra ilmeisesti norjaksi. Tekstissä puhutaan kai maalista tähtäimessä. Isompi kuva.
Sticker, Savonlinna

Vanhannäköinen, laillisen oloinen seinämaalaus Sotilaspojankadulla. Isompi kuva. Lisäys kommenteista: Maalaus on taidelukion seinässä ja tehty remontin yhteydessä muutama vuosi sitten.
Wall painting, Savonlinna

Sähkökaappi seinämaalauksen lähistöllä. Isompi kuva.
Tags & stickers, Savonlinna

Tarra Savonlinnan torin kulmilla. Isompi kuva.
Sticker, Savonlinna

Suvilahden graffitiaidalle Helsingin kulttuuriteko 2009 -palkinto

Graffiti wall in Suvilahti
Suvilahden aita heinäkuun 2009 lopulla. Isompi kuva.

Helsingin kulttuuriteko 2009 -palkinto on myönnetty Suvilahden graffitiaidalle, kertoo Helsingin kulttuurikeskus lähettämässään tiedotteessa (ja tässä merkinnässä onkin pitkälti vain tuota tiedotetta). Palkintorahat käytetään tiedotteen mukaan kesän 2010 aidan tekemiseen, eli Suvilahdessa voi maalata myös ensi kesänä.

Ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon suuruus oli 5000 euroa. Tunnustuksen saajan valitsi Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta kaupunkilaisten syksyllä 2009 lähettämien ehdotusten pohjalta. “Suvilahden graffitiaita on Helsingissä aidosti uusi, monimuotoista kaupunkikulttuuria tukeva hanke”, toteaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Johanna Sumuvuori. “Suuri yleisösuosio ja aidan runsas käyttö kertovat, että laillisille graffitimaalauspaikoille on ollut suuri tarve”, jatkaa Sumuvuori tiedotteessa.

Suvilahden graffitiaita oli myös kulttuuritekoa ehdottaneen yleisön suosikki: sitä ehdotettiin 120 kertaa. Kaupunkilaisilta tuli yhteensä 460 ehdotusta palkinnon saajaksi. Palkintoa sai ehdottaa Helsingissä vuoden 2009 aikana tehdylle kulttuuriteolle, joka on saanut näkemään asiat uudella tavalla, muuttanut tai haastanut olemassa olevaa tilaa tai toimintatapaa.

Lisäksi jaettiin kunniamaininnat kolmelle vuonna 2009 tehdylle kulttuuriteolle. Kunniamaininnan saivat tiedotteen mukaan Musiikkiteatteri Kapsäkin uuden tilan perustaminen Vallilaan, nuorisokulttuuria esiin nostava Oy Basso Media Ltd. sekä OpenHouseHelsinki -tapahtuma. Lisäksi kaupunkilaiset ehdottivat vuoden kulttuuriteoksi mm. kansanmusiikkiradio Tradiota, Madonnan konserttia, Picasso-näyttelyä, Vallilan Tangon vapputansseja ja Lasipalatsin Maatilatoria.

Suvilahden graffitiaita avattiin 16. toukokuuta 2009, ja se oli avoinna 1. syyskuuta saakka. Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo tiedotteessa, että idean takana oli ajatus luvattomien graffitien vähentämisestä sallimalla jotain eikä kieltämällä ja lisäämällä valvontaa. Taustalla oli myös vahva näkemys siitä, että graffiti on kuvataiteen muoto ja Suvilahden tehtävänä on mahdollistaa eri taiteenalojen olemassaoloa.

Hankkeella haluttiin myös säästää rahaa. “Vuonna 2008 poistatimme graffiteja seinistämme melkein 10 000 eurolla. Laskimme, että aita töineen ja materiaaleineen maksaa noin 5 000 euroa. Jos poistamisen tarve puolittuisi, pääsisimme omillemme”, Nikula kertoo Kulttuurikeskuksen tiedotteessa. Nikulan mukaan kokemukset graffitiaidasta olivat hyviä ja luvattomien seinätöhryjen määrä Suvilahden voimala-alueella väheni merkittävästi. Aita herätti myös keskustelua siitä, kenelle kaupunkitila kuuluu, mitä kaikkea on kuvataide ja miten kaupunkia on oikeus käyttää. Suvilahden graffitiaita purettiin syksyllä voimalaitosalueen maanpuhdistustöiden tieltä.

Samasta aiheesta muualla:
Hesarin uutinen (jutussa oleva kuva on ehkä jo tuttu).
Ylen uutinen.

Graffiteista ja katutaiteesta muualla

Graffiti Keravalla, pääradan varrella. Isompi kuva.
Graffiti, Kerava

Graffiti- ja katutaideaiheisia juttuja muualla viime kuukausina:

– Flickrissä voi osallistua katutaidevalokuvakilpailuun. “Kuvassa voi olla mitä vain katutaiteeseen liittyvää. Se voi olla kuva katutaiteesta, sen tekemisestä tai vaikka vain hienosta paikasta jonne sitä voisi tehdä. Voittajalle on luvassa pienimuotoinen lahjakortti sprayluukkuun. Voittajalle lähtee mukaan myös valmista suomalaista katutaidetta, joita erinäiset anonyymit artistit ovat lahjoittaneet. Kuvat pitää lähettää 15.1.2010 mennessä.”

– Hel Creative-blogissa kritisoidaan katutaiteen ideaköyhyyttä ja uudistumisen puutetta. “Pelkästään graffiteilla, tarroilla sekä stencileilla olisi kaikki mahdollisuudet olla oivaltavia, kontekstiin sopivia sekä valittua ilmiötä kommentoivaa. Helsingin ”katutaiteesta” kaikki tämä näyttää puuttuvan täydellisesti. Graffiteista osa on toki laadukkaasti toteutettu, mutta silti ne toistavat itseään yhä uudelleen: Värikkäitä katsojalle merkityksettömiä 3d-kirjaimin toteutettuja sanoja.”

– Työväen historia -blogin lyhyt merkintä tavallaan vastaa äskeiseen: “Graffiti on vanha protestin muoto: seiniin maalattuja kuvia ja kirjoituksia on tavattu jo muinaisista kulttuureista.”

– Unkuri: Ravista purkkia. “vanhan ja uuden tyylilajin onnistuneena yhdistämisenä en pidä spraytöherryksiä empiretalon fasadissa. kun sprayvillitys oli suomessa vielä nuori, tervehdin sitä ilolla, mutta myöhemmin tulin huomaamaan, että skidit kadottivat ammattietiikkansa ja tyylitajunsa, jos sellaista koskaan oli ollutkaan.”

– Swash / buckling -blogissa vastataan äskeiseen: Graffitit ja taidekokemus. “Graffiteja kannattaa minusta lähestyä “haasteen kautta”. Graffitit eivät ole sellaisia että ne olisivat kauniita, sovinnaisia tai elitistisiä. Tietenkin, kun puhutaan rumien kohteiden kauneudesta, ne ovat mielenkiintoisia koska ne pistävät miettimään kauneuden rajoja yleensä.”

YLE kertoi likagraffiteista. “Paul Moose Curtisin taide perustuu lian puhdistamiseen julkisilta seiniltä. Työvälineinä ovat rätit, harjat ja painepesuri, ja kuva syntyy likaa poistamalla. Tuotoksia kutsutaan ympäristögraffiteiksi – tai likamaalaamiseksi. Curtis on “maalannut” graffitejaan julkisille seinäpinnoille useissa englantilaiskaupungeissa osoittaakseen, kuinka saastunutta kaupunkiympäristö on. Englannissa on kiistelty siitä, pitäisikö likagraffiteja verrata tavallisiin graffiteihin vai taiteeseen. Curtisin kotikaupungissa Brightonissa poliisi on valinnut erikoisen ratkaisun: Curtisin teokset pestään pois seinästä, mutta ympäröivää likaa ei.”

– Pääkaupunkiseudulle hankittiin uusia Flirt-lähijunia, joiden kylkeen ilmestyi nopeasti lisämaalia, kertoi Vartti marraskuussa. Uutisessa saatetaan tehdä pieni ennätys töhry-sanan toistelemisessa. “- Surullista, kommentoi VR:n turvallisuuspäällikkö Teemu Väänänen. Väänäsen mukaan VR:llä on ainakin 15 vuotta toimittu niin, että töhritty juna vedetään mahdollisimman pian pois liikenteestä puhdistusta varten. Väänäsen mukaan graffitikulttuuriin kuuluu, että tekijät haluavat näkyvyyttä. Tämä on VR:n vastaliike, että töhritty junanrunko otetaan heti pois, dokumentoidaan ja puhdistetaan, Väänänen sanoo. Junien sisätilojen putsaaminen töhryistä on Väänäsen mukaan VR:llä jokapäiväistä puuhaa. Junien ulkokuoriakin töhritään viikottain.”

Äskeisen uutisen kommenteissa ehdotetaan, että junat voisi teipata mainoksilla: silloin graffiteja ei enää huomaisi mainosten joukosta. Kommenteissa mietitään myös seuraavaa: “Junan yhteen 2-6 vaunusta on tehty n. yhden neliömetrin kokoinen “töhry”, juna on käyttökelvoton ja pitää ottaa pois liikenteestä. Tämä kaikki maksaa tuhansia euroja. Onko tässä jotain järkeä? Eikö järkevämpää olisi esim puhdistaa sotketut vaunut kaikki kerralla yöaikaan vaikka kahden viikon välein?”

– Tampereen yliopiston kuvajournalismin opiskelijoiden lehdessä kirjoitettiin aiemmin syksyllä graffiteista. PDF-tiedosto, sivut 21-23. “Graffiti on oikeastaan aina poliittinen teko, ajatteli sen tekijä itse niin tai ei, tuumaa kuvataiteilija Kaija Papu. Hän on itse ulottanut teoksiaan paljon kaupunkitilaan ja osa Tampereen neulegraffiteista on hänen käsialaansa. […] Jos taiteilu vahingoittaa jonkun omaisuutta, se on lain
mukaan vahingonteko. Esimerkiksi neulegraffitit tai tarrat eivät varsinaisesti ylitä tätä rajaa, mutta silti ne voidaan rikostietopalvelun komisario Jussi Hakaniemen mukaan luokitella rikoksiksi. […] 20 vuotta poliisina ollut ja graffiteita tutkinut Hakaniemi toteaa, että graffitit ovat toisinaan hyvinkin hienoja ja näyttäviä. Niissä ei ole hänen mukaansa muuta vikaa, kuin että ne ovat väärässä paikassa. Onpa seinämaalaus kuinka hieno tahansa, se on toisen omaisuuden vahingoittamista.”

Ylitalot.net – Loiren graffiteja.

– Pariisissa maalattiin laillisesti syksyllä uuden Thalys-junan kylkeä. VR ei varmaan innostuisi vastaavasta hankkeesta Suomessa.

Texasissa voi saada 8 vuotta vankeutta graffiteista

Kamalasti vandalisoitu liikennemerkki Texasissa. CC: AT-SA

Vandalisoitu liikennemerkki Texasissa. Kuva: Rich Anderson CC: AT-SA

Suomessa usein moitiskellaan graffitien tekemisestä annettavan liian suuria rangaistuksia, mutta voisivat asiat vielä huonomminkin olla, ainakin jos Texasiin verrataan. Texasissa graffitimaalari tuomittiin vasta 8 vuodeksi vankeuteen, kerrotaan sikäläisessä mediassa.

Corpus Christin kaupungissa käydyssä oikeudenkäynnissä tuomari ei antanut armoa 18-vuotiaalle nuorelle miehelle, joka lupasi käydä koulunsa loppuun, hankkia työpaikan ja auttaa sotkujen siivoamisessa jos ei joutuisi vankilaan. Syytetty oli kajonnut yli 24 eri tahon omaisuuteen ja aiheuttanut poliisin mukaan yli 7300 dollarin vahingot. Tuomioon liittyi myös marihuanan käyttöä.

Nyt odotellaan, koska Helsingin graffitiasioista vastaavat ihmiset ilmoittavat lähtevänsä opintomatkalle Texasiin miettimään, miten täälläkin saataisiin graffitintekijät vankilaan verkostoitumaan kunnon rikollisten kanssa sen sijaan, että saattaisivat käydä kouluissa tai jopa töissäkin.

Linkkivinkkinä: Ylen Areenassa on 7.1.2010 asti saatavilla ohjelma Kootut selitykset – graffiti. Kirjoitan siitä joskus lisää jos ehdin kuunnella sen.

Päivitys sunnuntaina: tuomiota onkin toisen lain takia jouduttu lyhentämään kahdeksi vuodeksi vankeutta ja toiseksi kahdeksi yhdyskuntapalvelua. Lähde.

Kööpenhamina: tarrat ja julisteet voisi sallia, graffitia ei

Kööpenhaminassa mietitään omalaatuista uutta linjausta graffitien, julisteiden ja tarrojen suhteen. Kaupungissa ilmeisesti hyvissä valta-asemissa oleva vasemmistorintama pohtii katutaiteen jakamista laittomaan ja lailliseen siten, että tarrat ja julisteet voitaisiin sallia, mutta graffitit ja tagit pysyisivät kiellettynä.

Sallitun katutaiteen pitäisi käydä jonkinlaista keskustelua yleisönsä kanssa. Toisaalta ajatukseen liittyy liuta ongelmia. Kuka esimerkiksi tuomaroi sitä, mikä tarra tai juliste käy keskustelua ja mikä ei? Jos mainostaja liimauttaa julkiselle paikalle 200 tarraa, joissa kehotetaan ostamaan edullista makkaraa paikallisesta marketista, onko sekin keskustelua?

Pitemmän uutisen aihesta voi lukea Fria Tidningenin sivuilta, på svenska.

Tarra linjan 18 bussissa Helsingissä syyskuussa 2009. Kööpenhaminassa tarra olisi ehkä ok, tagit yms. kirjoitukset eivät?
Sticker in bus, Helsinki