|
|
Mökkimatkojen ohessa tulee aina kesäisin käytyä Savonlinnassa, jonka graffitiasioihin olen yrittänyt samalla syventyä. Tämän syventymiseni perusteella olen huomannut, ettei Savonlinna oikein tarjoa graffitien katsojalle samanlaista, runsasta tarjontaa kuin esim. oopperakulttuurin puolella tarjotaan. Tosin Savonlinnan lähiöt ovat lyhyillä käynneillä jääneet tutustumatta.
Pelättyä monikultturismia Savonlinnassa, tarra ilmeisesti norjaksi. Tekstissä puhutaan kai maalista tähtäimessä. Isompi kuva.
Vanhannäköinen, laillisen oloinen seinämaalaus Sotilaspojankadulla. Isompi kuva.
Sähkökaappi seinämaalauksen lähistöllä. Isompi kuva.
Tarra Savonlinnan torin kulmilla. Isompi kuva.
Suvilahden aita heinäkuun 2009 lopulla. Isompi kuva.
Helsingin kulttuuriteko 2009 -palkinto on myönnetty Suvilahden graffitiaidalle, kertoo Helsingin kulttuurikeskus lähettämässään tiedotteessa (ja tässä merkinnässä onkin pitkälti vain tuota tiedotetta). Palkintorahat käytetään tiedotteen mukaan kesän 2010 aidan tekemiseen, eli Suvilahdessa voi maalata myös ensi kesänä.
Ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon suuruus oli 5000 euroa. Tunnustuksen saajan valitsi Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta kaupunkilaisten syksyllä 2009 lähettämien ehdotusten pohjalta. “Suvilahden graffitiaita on Helsingissä aidosti uusi, monimuotoista kaupunkikulttuuria tukeva hanke”, toteaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Johanna Sumuvuori. “Suuri yleisösuosio ja aidan runsas käyttö kertovat, että laillisille graffitimaalauspaikoille on ollut suuri tarve”, jatkaa Sumuvuori tiedotteessa.
Suvilahden graffitiaita oli myös kulttuuritekoa ehdottaneen yleisön suosikki: sitä ehdotettiin 120 kertaa. Kaupunkilaisilta tuli yhteensä 460 ehdotusta palkinnon saajaksi. Palkintoa sai ehdottaa Helsingissä vuoden 2009 aikana tehdylle kulttuuriteolle, joka on saanut näkemään asiat uudella tavalla, muuttanut tai haastanut olemassa olevaa tilaa tai toimintatapaa.
Lisäksi jaettiin kunniamaininnat kolmelle vuonna 2009 tehdylle kulttuuriteolle. Kunniamaininnan saivat tiedotteen mukaan Musiikkiteatteri Kapsäkin uuden tilan perustaminen Vallilaan, nuorisokulttuuria esiin nostava Oy Basso Media Ltd. sekä OpenHouseHelsinki -tapahtuma. Lisäksi kaupunkilaiset ehdottivat vuoden kulttuuriteoksi mm. kansanmusiikkiradio Tradiota, Madonnan konserttia, Picasso-näyttelyä, Vallilan Tangon vapputansseja ja Lasipalatsin Maatilatoria.
Suvilahden graffitiaita avattiin 16. toukokuuta 2009, ja se oli avoinna 1. syyskuuta saakka. Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo tiedotteessa, että idean takana oli ajatus luvattomien graffitien vähentämisestä sallimalla jotain eikä kieltämällä ja lisäämällä valvontaa. Taustalla oli myös vahva näkemys siitä, että graffiti on kuvataiteen muoto ja Suvilahden tehtävänä on mahdollistaa eri taiteenalojen olemassaoloa.
Hankkeella haluttiin myös säästää rahaa. “Vuonna 2008 poistatimme graffiteja seinistämme melkein 10 000 eurolla. Laskimme, että aita töineen ja materiaaleineen maksaa noin 5 000 euroa. Jos poistamisen tarve puolittuisi, pääsisimme omillemme”, Nikula kertoo Kulttuurikeskuksen tiedotteessa. Nikulan mukaan kokemukset graffitiaidasta olivat hyviä ja luvattomien seinätöhryjen määrä Suvilahden voimala-alueella väheni merkittävästi. Aita herätti myös keskustelua siitä, kenelle kaupunkitila kuuluu, mitä kaikkea on kuvataide ja miten kaupunkia on oikeus käyttää. Suvilahden graffitiaita purettiin syksyllä voimalaitosalueen maanpuhdistustöiden tieltä.
Samasta aiheesta muualla:
Hesarin uutinen (jutussa oleva kuva on ehkä jo tuttu).
Ylen uutinen.
Graffiti Keravalla, pääradan varrella. Isompi kuva.
Graffiti- ja katutaideaiheisia juttuja muualla viime kuukausina:
- Flickrissä voi osallistua katutaidevalokuvakilpailuun. “Kuvassa voi olla mitä vain katutaiteeseen liittyvää. Se voi olla kuva katutaiteesta, sen tekemisestä tai vaikka vain hienosta paikasta jonne sitä voisi tehdä. Voittajalle on luvassa pienimuotoinen lahjakortti sprayluukkuun. Voittajalle lähtee mukaan myös valmista suomalaista katutaidetta, joita erinäiset anonyymit artistit ovat lahjoittaneet. Kuvat pitää lähettää 15.1.2010 mennessä.”
- Hel Creative-blogissa kritisoidaan katutaiteen ideaköyhyyttä ja uudistumisen puutetta. “Pelkästään graffiteilla, tarroilla sekä stencileilla olisi kaikki mahdollisuudet olla oivaltavia, kontekstiin sopivia sekä valittua ilmiötä kommentoivaa. Helsingin ”katutaiteesta” kaikki tämä näyttää puuttuvan täydellisesti. Graffiteista osa on toki laadukkaasti toteutettu, mutta silti ne toistavat itseään yhä uudelleen: Värikkäitä katsojalle merkityksettömiä 3d-kirjaimin toteutettuja sanoja.”
- Työväen historia -blogin lyhyt merkintä tavallaan vastaa äskeiseen: “Graffiti on vanha protestin muoto: seiniin maalattuja kuvia ja kirjoituksia on tavattu jo muinaisista kulttuureista.”
- Unkuri: Ravista purkkia. “vanhan ja uuden tyylilajin onnistuneena yhdistämisenä en pidä spraytöherryksiä empiretalon fasadissa. kun sprayvillitys oli suomessa vielä nuori, tervehdin sitä ilolla, mutta myöhemmin tulin huomaamaan, että skidit kadottivat ammattietiikkansa ja tyylitajunsa, jos sellaista koskaan oli ollutkaan.”
- Swash / buckling -blogissa vastataan äskeiseen: Graffitit ja taidekokemus. “Graffiteja kannattaa minusta lähestyä “haasteen kautta”. Graffitit eivät ole sellaisia että ne olisivat kauniita, sovinnaisia tai elitistisiä. Tietenkin, kun puhutaan rumien kohteiden kauneudesta, ne ovat mielenkiintoisia koska ne pistävät miettimään kauneuden rajoja yleensä.”
- YLE kertoi likagraffiteista. “Paul Moose Curtisin taide perustuu lian puhdistamiseen julkisilta seiniltä. Työvälineinä ovat rätit, harjat ja painepesuri, ja kuva syntyy likaa poistamalla. Tuotoksia kutsutaan ympäristögraffiteiksi - tai likamaalaamiseksi. Curtis on “maalannut” graffitejaan julkisille seinäpinnoille useissa englantilaiskaupungeissa osoittaakseen, kuinka saastunutta kaupunkiympäristö on. Englannissa on kiistelty siitä, pitäisikö likagraffiteja verrata tavallisiin graffiteihin vai taiteeseen. Curtisin kotikaupungissa Brightonissa poliisi on valinnut erikoisen ratkaisun: Curtisin teokset pestään pois seinästä, mutta ympäröivää likaa ei.”
- Pääkaupunkiseudulle hankittiin uusia Flirt-lähijunia, joiden kylkeen ilmestyi nopeasti lisämaalia, kertoi Vartti marraskuussa. Uutisessa saatetaan tehdä pieni ennätys töhry-sanan toistelemisessa. “- Surullista, kommentoi VR:n turvallisuuspäällikkö Teemu Väänänen. Väänäsen mukaan VR:llä on ainakin 15 vuotta toimittu niin, että töhritty juna vedetään mahdollisimman pian pois liikenteestä puhdistusta varten. Väänäsen mukaan graffitikulttuuriin kuuluu, että tekijät haluavat näkyvyyttä. Tämä on VR:n vastaliike, että töhritty junanrunko otetaan heti pois, dokumentoidaan ja puhdistetaan, Väänänen sanoo. Junien sisätilojen putsaaminen töhryistä on Väänäsen mukaan VR:llä jokapäiväistä puuhaa. Junien ulkokuoriakin töhritään viikottain.”
Äskeisen uutisen kommenteissa ehdotetaan, että junat voisi teipata mainoksilla: silloin graffiteja ei enää huomaisi mainosten joukosta. Kommenteissa mietitään myös seuraavaa: “Junan yhteen 2-6 vaunusta on tehty n. yhden neliömetrin kokoinen “töhry”, juna on käyttökelvoton ja pitää ottaa pois liikenteestä. Tämä kaikki maksaa tuhansia euroja. Onko tässä jotain järkeä? Eikö järkevämpää olisi esim puhdistaa sotketut vaunut kaikki kerralla yöaikaan vaikka kahden viikon välein?”
- Tampereen yliopiston kuvajournalismin opiskelijoiden lehdessä kirjoitettiin aiemmin syksyllä graffiteista. PDF-tiedosto, sivut 21-23. “Graffiti on oikeastaan aina poliittinen teko, ajatteli sen tekijä itse niin tai ei, tuumaa kuvataiteilija Kaija Papu. Hän on itse ulottanut teoksiaan paljon kaupunkitilaan ja osa Tampereen neulegraffiteista on hänen käsialaansa. [...] Jos taiteilu vahingoittaa jonkun omaisuutta, se on lain
mukaan vahingonteko. Esimerkiksi neulegraffitit tai tarrat eivät varsinaisesti ylitä tätä rajaa, mutta silti ne voidaan rikostietopalvelun komisario Jussi Hakaniemen mukaan luokitella rikoksiksi. [...] 20 vuotta poliisina ollut ja graffiteita tutkinut Hakaniemi toteaa, että graffitit ovat toisinaan hyvinkin hienoja ja näyttäviä. Niissä ei ole hänen mukaansa muuta vikaa, kuin että ne ovat väärässä paikassa. Onpa seinämaalaus kuinka hieno tahansa, se on toisen omaisuuden vahingoittamista.”
- Ylitalot.net - Loiren graffiteja.
- Pariisissa maalattiin laillisesti syksyllä uuden Thalys-junan kylkeä. VR ei varmaan innostuisi vastaavasta hankkeesta Suomessa.
 Vandalisoitu liikennemerkki Texasissa. Kuva: Rich Anderson CC: AT-SA Suomessa usein moitiskellaan graffitien tekemisestä annettavan liian suuria rangaistuksia, mutta voisivat asiat vielä huonomminkin olla, ainakin jos Texasiin verrataan. Texasissa graffitimaalari tuomittiin vasta 8 vuodeksi vankeuteen, kerrotaan sikäläisessä mediassa.
Corpus Christin kaupungissa käydyssä oikeudenkäynnissä tuomari ei antanut armoa 18-vuotiaalle nuorelle miehelle, joka lupasi käydä koulunsa loppuun, hankkia työpaikan ja auttaa sotkujen siivoamisessa jos ei joutuisi vankilaan. Syytetty oli kajonnut yli 24 eri tahon omaisuuteen ja aiheuttanut poliisin mukaan yli 7300 dollarin vahingot. Tuomioon liittyi myös marihuanan käyttöä.
Nyt odotellaan, koska Helsingin graffitiasioista vastaavat ihmiset ilmoittavat lähtevänsä opintomatkalle Texasiin miettimään, miten täälläkin saataisiin graffitintekijät vankilaan verkostoitumaan kunnon rikollisten kanssa sen sijaan, että saattaisivat käydä kouluissa tai jopa töissäkin.
Linkkivinkkinä: Ylen Areenassa on 7.1.2010 asti saatavilla ohjelma Kootut selitykset - graffiti. Kirjoitan siitä joskus lisää jos ehdin kuunnella sen.
Päivitys sunnuntaina: tuomiota onkin toisen lain takia jouduttu lyhentämään kahdeksi vuodeksi vankeutta ja toiseksi kahdeksi yhdyskuntapalvelua. Lähde.
Kööpenhaminassa mietitään omalaatuista uutta linjausta graffitien, julisteiden ja tarrojen suhteen. Kaupungissa ilmeisesti hyvissä valta-asemissa oleva vasemmistorintama pohtii katutaiteen jakamista laittomaan ja lailliseen siten, että tarrat ja julisteet voitaisiin sallia, mutta graffitit ja tagit pysyisivät kiellettynä.
Sallitun katutaiteen pitäisi käydä jonkinlaista keskustelua yleisönsä kanssa. Toisaalta ajatukseen liittyy liuta ongelmia. Kuka esimerkiksi tuomaroi sitä, mikä tarra tai juliste käy keskustelua ja mikä ei? Jos mainostaja liimauttaa julkiselle paikalle 200 tarraa, joissa kehotetaan ostamaan edullista makkaraa paikallisesta marketista, onko sekin keskustelua?
Pitemmän uutisen aihesta voi lukea Fria Tidningenin sivuilta, på svenska.
Tarra linjan 18 bussissa Helsingissä syyskuussa 2009. Kööpenhaminassa tarra olisi ehkä ok, tagit yms. kirjoitukset eivät?
Graffitien vastaista touhua vuosia Helsingissä harrastanut kaupungin rakennusvirasto on löytämässä keinot Suvilahden laillisen graffitiaidan hävittämiseksi. Helsingin kunnallisessa päätöksentekokoneistossa on pyörinyt Johanna Sumuvuoren ja 19 muun kaupunginvaltuutetun tekemä aloite, jossa toivottiin graffitiseinien avaamista Kalasataman alueelle. YLE kertoi aiheesta keskiviikkona.
Rakennusvirasto on päästetty kommentoimaan hanketta, ja se onkin onnistunut ujuttamaan kommenttiinsa ja esityslistalle kohdan, jossa se vaatii Suvilahden aidan sulkemista kello 21-09 väliseksi yöajaksi. Toivomustaan virasto perustelee sillä, että laittomia graffiteja maalataan useimmiten yöllä, eikä poliisi nyt voi takavarikoida ihmisiltä spraymaaleja kun nämä kertovat olevansa menossa Suvilahteen maalaamaan. Töhrimiseen sopivien välineiden hallussapito julkisella paikalla ilman asianmukaista syytä on järjestyslain mukaan kielletty. Vartin uutisessa Suvilahden aitaa hallinnoivasta Kaapelitalosta todetaan, ettei aidan ympärivuorokautisen valvonnan järjestäminen ole mahdollista tai järkevää. Jos kaupunki tällaista edellyttää, lopettaa Kaapelitalo Suvilahden graffitiaidan kokonaan.
Rakennusviraston sedät haluavat jälleen kertoa olevansa graffitiasiain asiantuntijoita käyttämällä lautakunnalle lähettämässään lausunnossa tarkkoja numeroita ja graffitikulttuuriin liittyviä sanoja. Rakennusviraston lukemat vaikuttavat kuitenkin taas hieman mielikuvituksellisilta. Virasto kertoilee lausunnossaan yleisten töiden lautakunnalle seuraavaa: “Rakennusviraston Helsingin alueella kesällä 2009 suorittamassa töhryjen laskennassa löytyi 6 635 töhryä, joista graffitien / throw up:ien määrä oli 295 kpl. Vuonna 2008 vastaavat määrät olivat 3 746 ja 82. Kokonaistöhrymäärä oli laskennan mukaan siis lähes kaksinkertaistunut ja graffitien / throw up:ien määrä yli kolmenkertaistunut.”
Joko Rakennnusvirastolla ei ole edelleenkään käsitystä siitä, mitä graffiti / throw-up tarkoittaa, tai sitten virasto on kehittänyt sellaiset numerot, jotka sopivat kivasti heidän tavoitteidensa edistämiseen. Jos tekee kuvien jakamispalvelu Flickrissä haun sanoilla Helsinki ja graffiti, rajaa kuvausajaksi vuoden 2008 ja poistaa Suvilahtikuvat, on tuloksena 1188 kuvaa. Näistä kuvista pikaisesti katsottuna vajaassa puolessa on isompikokoinen, laiton, Helsingissä sijaitseva, vuonna 2008 kuvattu graffitimaalaus.
Jo tuo, yksittäisestä eikä kovinkaan kattavasta kuvien jakamispalvelusta tehty haku kertoo, että Helsingissä on viime vuonna maalattu vähintään viitisensataa isoa graffitia. Rakennusvirasto tosin on nähnyt niistä ilmeisesti vain 82 kappaletta. Tietysti Rakennusviraston logiikan tuntien voisi olla mahdollista, että he ovat tänä vuonna laskeneet mukaan myös Suvilahden lailliseen aitaan tehdyt maalaukset. Kiinnostaisikin tietää, mistä virasto kertoisi tällaisia lukuja saavansa: toimittaako niitä graffitiasioihin erikoistunut vartiointiliike vai tallustelevatko viraston sedät itse kaupungilla graffiteja laskeskelemassa.
Kirkkonummelle aiotaan rakentaa seinä graffitien maalaamiseen. Hanketta on edistänyt paikallinen Nuorisofoorumi, ja seinä on jo hyväksytty kunnan liikuntalautakunnassa. Seinän arvioidaan maksavan 3000 euroa. Maalata voisi molemmille puolille, ja kuten muuallakin, vanhojen maalausten päälle voisi maalata uusia.
Kunnan tiedotteessa kerrotaan, että seinän tarkoituksena on mahdollistaa graffitien maalaaminen laillisesti ja vähentää yleisten paikkojen töhrimistä ja vahingontekoa. Lisäksi nuorille annetaan mahdollisuus toteuttaa itseään. Hankkeeseen on kysytty neuvoja Porvoosta, jossa on ollut laillinen seinä graffitien maalaamiseen jo vajaat 5 vuotta.
Kuusalan kenttä sijaitsee Kirkkonummen aseman länsipuolella, Nummitien varrella. Hankkeeseen odotellaan vielä rakennusvalvonnan lupaa.
Helsingissä sijaitseva Suvilahden graffitiaita puolestaan ollaan sulkemassa tiistaina 1. syyskuuta kun Suvilahden alueella aloitetaan maanpuhdistustyöt. Seinä on ollut kesän aikana vilkkaassa käytössä. Seinän ulkopuolelle on Vartin uutisessa haastatellun Kaapelitalon edustajan mukaan maalattu ehkä yksi graffiti.
Graffiteja Suvilahden seinässä heinäkuussa 2009. Isompi kuva.
Helsinkiin kaivataan tilaustyönä graffitimaalausta pienehkön treenisalin seinälle Hermannin kaupunginosassa, kerrotaan Basson keskusteluissa.
Sähköpostilla kaivattiin myös isohkon graffitiprojektin toteuttajaa tai useampaakin Lahden seudulle. Lisätietoja voi kysyä sähköpostilla osoitteesta timoyla @ hotmail.com (ilman välilyöntejä).
Graffitien maalaaminen Helsingin Suvilahdessa on sujunut ainakin ensimmäisen kuukauden ajan ilmeisen hyvin. Aluetta hallinnoivan Kaapelitehtaan isännöitsijän mukaan paikasta ei ole tullut valituksia ja alue on pysynyt siistinä, tyhjät maalipurkit on siivottu pois asiallisesti eikä sovitun seinän ulkopuolelle ole maalattu. Tagien määrä alueella on aiemmasta jopa vähentynyt, joten oman pesän likaamista on ilmeisen huolellisesti yritetty välttää.
Ainakin tähän asti Suvilahti vaikuttaa olleen lähinnä hyvää mainosta graffitikulttuurille. Samalla se tuo suuremman yleisön nähtäville ajan ja vaivan kanssa tehtyjä, näyttäviä maalauksia, jotka Helsingin nollatoleranssipolitiikka on aiemmin peittänyt nopeasti tai ajanut syrjäisiin paikkoihin.
Kattavasti kuvia seinästä löytyy Basson keskustelusta. Samassa ketjussa taidettiin kiistellä siitä, saako Suvilahdessa maalaavia ihmisiä kuvata. Lain mukaan tähän ei ole mitään estettä: paikka on julkinen ja julkisella paikalla kuvaaminen on yleensä sallittua. Kuvien julkaisukin on sallittua, ellei kuvassa olevaa henkilöä tai henkilöitä esitetä loukkaavasti (esim. kuvia sammuneista, tunnistettavista ihmisistä ei pitäisi julkaista ilman lupaa). Vaikeampaa onkin sitten sanoa, onko graffitien maalaaminen jotenkin loukkaavaa, jos se tapahtuu luvallisesti. Ainakin olisi kohteliasta kysyä, sopiiko kuva julkaista jos siinä on tunnistettavia maalaajia.
HS:n uutinen.
Suvilahtilegal-käyttäjä Flickrissä.
Kuvia Suvilahdesta 22.5.2009.
Isompi kuva.
Isompi kuva.
Isompi kuva.
Isompi kuva.
Helsingin Suvilahdessa avataan lauantaina kaiketi kaupungin historian ensimmäinen kaikille avoin graffitimaalauspaikka. Avajaistapahtuma pideään lauantaina kello 12 alkaen, jolloin paikalla maalaavat kutsutut graffitintekijät. Tämän jälkeen seinälle voi käydä spreijaamassa kuka tahansa.
Vanerinen, satametrinen seinä on tämän kesän ajan kestävä kokeilu. Jos Suvilahden alueen rakennukset välttyvät ylimääräisiltä maalauksilta, tulee paikalle ensi kesänä ilmeisesti pysyvä graffitiseinä.
Hankkeen takana on Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö oy Kaapelitalo, joka omistaa Suvilahden kiinteistöjen lisäksi Kaapelitehtaan. Hesarin jutussa toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo, että heidän mielestään graffiti on katutaidetta, jonka tekemisen pitäisi olla mahdollista Helsingissäkin.
Suvilahden alueen nettisivuilla on lisätietoja alueesta ja ohjeita aidan käyttämiseen. Osaa aidasta kuvataan nettikameralla, mutta sitä ei nettisivujen mukaan käytetä valvontaan vaan ainostaan maalausten tallentamiseen historiallisessa mielessä.
Suvilahden kartta.
Näytä suurempi kartta
|
|
Kommentit