Seuraa blogia Bloglovinin avulla

Stop töhryille -virkamiehet kehuivat omaa projektiaan

Helsingissä kiistellään jälleen kymmenen vuotta jatkuneen Stop töhryille -kampanjan tulevaisuudesta. Kuusi kaupunginvaltuutettua ehdotti, että osa töhrykampanjan rahoista siirrettäisiin nuorten taidekasvatukseen. Töhrykampanjan käytännön toteutuksesta vastaavan Rakennusviraston toimintaa ohjaava yleisten töiden lautakunta kuitenkin äänesti esitystä vastaan, Stop töhryille -projektista vastaavien virkamiesten esityksen mukaisesti.

Töhrykampanjaa ajavat virkamiehet luonnollisesti kehuivat lautakunnalle, kuinka heidän vetämänsä hanke on kansainvälisestikin hyvin onnistunut ja saivat näin lautakunnan vakuutettua kampanjan tarpeellisuudesta. Lautakunnan kokouksen pöytäkirjan voi lukea Helsingin kaupungin sivuilta.

Lautakunnan päätöksentekoa voi pitää malliesimerkkinä vallan luisumisesta vaaleilla valitulta kaupunginvaltuustolta virkamiesten käsiin. Ylen Aikaisen uutiset kertoi vasta viime viikolla, miten Helsingin kaupunginvaltuutetut ovat tyytymättömiä vaikutusmahdollisuuksiinsa. Valtuutetuille tehdyn kyselyn mukaan valtaosa heistä kokee, että kaupunginjohtajilla ja virkamiehillä on suurempi valta kuin valtuustolla. Valtuutetut niin ikään katsoivat, että kaupunginhallituksella on heitä enemmän vaikutusvaltaa, ja että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kaupungin päätöksenteossa ovat huonot.

Yleisten töiden lautakunnalle antamassaan esityksessä Stop töhryille -kampanjasta vastaavat virkamiehet kehuvat hankkeensa olleen mainio menestys. Ongelmana vain on, että tieto tästä menestyksestä on yksinomaan projektista vastaavien virkamiesten itsensä tuottamaa, eikä puolueetonta tutkimustietoa ole muilta tahoilta juurikaan saatavilla.

Töhryprojektin mukaan töhryjen määrä Helsingissä kartoitetaan alueittain tarkkailemalla kaupunkitilaa noin 750 km:n pituiselta matkalta, joka vastaavien virkamiesten mukaan kattaa noin 70 % Helsingin pinta-alasta. Mukaan lasketaan kaikki töhryt, olivatpa ne sitten kaupungin tai yksityisten kiinteistöissä, silloissa, meluaidoissa, puissa, kallioissa tai katukalusteissa. Kuitenkin tieto töhrinnän vähentymisestä ilmiönä perustuu uusien töhryjen tekemisen tilastointiin vain noin kuudestasadasta kaupungin omistamasta rakennuksesta, joiden puhdistus on Stop töhryille -projektin vastuulla.

Töhryprojektin lautakunnalle antama esitys näyttää osin perustuvan vain hankkeesta vastaavien virkamiesten mielipiteisiin. Projektin mukaan “Töhrintä ei valitettavasti ole yhteiskunnassa poissa muodista, joten sen suhteen täytyy koko ajan olla varpaillaan. Esimerkiksi Vantaa on erittäin pahasti töhritty kaupunki. Töhrintä on huolestuttavasti lisääntynyt myös Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta kaikissa Suomen radanvarsikaupungeissa.”

Esityksessä ei kuitenkaan lainkaan kerrota, mihin perustuu tieto töhrinnän lisääntymisestä kaikissa Suomen radanvarsikaupungeissa, joita ovat esimerkiksi niin Lieksa, Nurmes, Seinäjoki, Tampere, Turku, Kemijärvi kuin Pieksämäkikin. Olisikin kiinnostavaa kuulla, mistä Stop töhryille -projekti on saanut tilastotietoja vaikkapa Kemijärvellä maalattujen graffitien määrän kasvamisesta. Tiettävästi kun tällaisia tilastotietoja ei kukaan edes kokoa. Virkamiehillä luulisi olevan edes jonkilainen vastuu sanomistensa todenmukaisuudesta.

Töhryprojektin kohdalla näyttää kuitenkin siltä, että asiasta vastaavat virkamiehet voivat omaa hanketta kehuessaan väittää lähes mitä tahansa, jolloin väistämättä muutkin hankkeesta esitetyt tiedot joutuvat kyseenalaiseen valoon.

Lisää aiheesta
– HS – Lautakunta: Töhryprojekti hillinnyt “graffitivandalismia”.
– Yle Uutiset – Stop töhryille -määrärahat nuorten taidekasvatukseen?

Samantapaiset merkinnät

Comments are closed.