Seuraa blogia Bloglovinin avulla

Suvilahden graffitiaidalle Helsingin kulttuuriteko 2009 -palkinto

Graffiti wall in Suvilahti
Suvilahden aita heinäkuun 2009 lopulla. Isompi kuva.

Helsingin kulttuuriteko 2009 -palkinto on myönnetty Suvilahden graffitiaidalle, kertoo Helsingin kulttuurikeskus lähettämässään tiedotteessa (ja tässä merkinnässä onkin pitkälti vain tuota tiedotetta). Palkintorahat käytetään tiedotteen mukaan kesän 2010 aidan tekemiseen, eli Suvilahdessa voi maalata myös ensi kesänä.

Ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon suuruus oli 5000 euroa. Tunnustuksen saajan valitsi Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta kaupunkilaisten syksyllä 2009 lähettämien ehdotusten pohjalta. “Suvilahden graffitiaita on Helsingissä aidosti uusi, monimuotoista kaupunkikulttuuria tukeva hanke”, toteaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Johanna Sumuvuori. “Suuri yleisösuosio ja aidan runsas käyttö kertovat, että laillisille graffitimaalauspaikoille on ollut suuri tarve”, jatkaa Sumuvuori tiedotteessa.

Suvilahden graffitiaita oli myös kulttuuritekoa ehdottaneen yleisön suosikki: sitä ehdotettiin 120 kertaa. Kaupunkilaisilta tuli yhteensä 460 ehdotusta palkinnon saajaksi. Palkintoa sai ehdottaa Helsingissä vuoden 2009 aikana tehdylle kulttuuriteolle, joka on saanut näkemään asiat uudella tavalla, muuttanut tai haastanut olemassa olevaa tilaa tai toimintatapaa.

Lisäksi jaettiin kunniamaininnat kolmelle vuonna 2009 tehdylle kulttuuriteolle. Kunniamaininnan saivat tiedotteen mukaan Musiikkiteatteri Kapsäkin uuden tilan perustaminen Vallilaan, nuorisokulttuuria esiin nostava Oy Basso Media Ltd. sekä OpenHouseHelsinki -tapahtuma. Lisäksi kaupunkilaiset ehdottivat vuoden kulttuuriteoksi mm. kansanmusiikkiradio Tradiota, Madonnan konserttia, Picasso-näyttelyä, Vallilan Tangon vapputansseja ja Lasipalatsin Maatilatoria.

Suvilahden graffitiaita avattiin 16. toukokuuta 2009, ja se oli avoinna 1. syyskuuta saakka. Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo tiedotteessa, että idean takana oli ajatus luvattomien graffitien vähentämisestä sallimalla jotain eikä kieltämällä ja lisäämällä valvontaa. Taustalla oli myös vahva näkemys siitä, että graffiti on kuvataiteen muoto ja Suvilahden tehtävänä on mahdollistaa eri taiteenalojen olemassaoloa.

Hankkeella haluttiin myös säästää rahaa. “Vuonna 2008 poistatimme graffiteja seinistämme melkein 10 000 eurolla. Laskimme, että aita töineen ja materiaaleineen maksaa noin 5 000 euroa. Jos poistamisen tarve puolittuisi, pääsisimme omillemme”, Nikula kertoo Kulttuurikeskuksen tiedotteessa. Nikulan mukaan kokemukset graffitiaidasta olivat hyviä ja luvattomien seinätöhryjen määrä Suvilahden voimala-alueella väheni merkittävästi. Aita herätti myös keskustelua siitä, kenelle kaupunkitila kuuluu, mitä kaikkea on kuvataide ja miten kaupunkia on oikeus käyttää. Suvilahden graffitiaita purettiin syksyllä voimalaitosalueen maanpuhdistustöiden tieltä.

Samasta aiheesta muualla:
Hesarin uutinen (jutussa oleva kuva on ehkä jo tuttu).
Ylen uutinen.

Rakennusvirasto yrittää sulkea Suvilahden graffitiaidan

Graffitien vastaista touhua vuosia Helsingissä harrastanut kaupungin rakennusvirasto on löytämässä keinot Suvilahden laillisen graffitiaidan hävittämiseksi. Helsingin kunnallisessa päätöksentekokoneistossa on pyörinyt Johanna Sumuvuoren ja 19 muun kaupunginvaltuutetun tekemä aloite, jossa toivottiin graffitiseinien avaamista Kalasataman alueelle. YLE kertoi aiheesta keskiviikkona.

Rakennusvirasto on päästetty kommentoimaan hanketta, ja se onkin onnistunut ujuttamaan kommenttiinsa ja esityslistalle kohdan, jossa se vaatii Suvilahden aidan sulkemista kello 21-09 väliseksi yöajaksi. Toivomustaan virasto perustelee sillä, että laittomia graffiteja maalataan useimmiten yöllä, eikä poliisi nyt voi takavarikoida ihmisiltä spraymaaleja kun nämä kertovat olevansa menossa Suvilahteen maalaamaan. Töhrimiseen sopivien välineiden hallussapito julkisella paikalla ilman asianmukaista syytä on järjestyslain mukaan kielletty. Vartin uutisessa Suvilahden aitaa hallinnoivasta Kaapelitalosta todetaan, ettei aidan ympärivuorokautisen valvonnan järjestäminen ole mahdollista tai järkevää. Jos kaupunki tällaista edellyttää, lopettaa Kaapelitalo Suvilahden graffitiaidan kokonaan.

Rakennusviraston sedät haluavat jälleen kertoa olevansa graffitiasiain asiantuntijoita käyttämällä lautakunnalle lähettämässään lausunnossa tarkkoja numeroita ja graffitikulttuuriin liittyviä sanoja. Rakennusviraston lukemat vaikuttavat kuitenkin taas hieman mielikuvituksellisilta. Virasto kertoilee lausunnossaan yleisten töiden lautakunnalle seuraavaa: “Rakennusviraston Helsingin alueella kesällä 2009 suorittamassa töhryjen laskennassa löytyi 6 635 töhryä, joista graffitien / throw up:ien määrä oli 295 kpl. Vuonna 2008 vastaavat määrät olivat 3 746 ja 82. Kokonaistöhrymäärä oli laskennan mukaan siis lähes kaksinkertaistunut ja graffitien / throw up:ien määrä yli kolmenkertaistunut.”

Joko Rakennnusvirastolla ei ole edelleenkään käsitystä siitä, mitä graffiti / throw-up tarkoittaa, tai sitten virasto on kehittänyt sellaiset numerot, jotka sopivat kivasti heidän tavoitteidensa edistämiseen. Jos tekee kuvien jakamispalvelu Flickrissä haun sanoilla Helsinki ja graffiti, rajaa kuvausajaksi vuoden 2008 ja poistaa Suvilahtikuvat, on tuloksena 1188 kuvaa. Näistä kuvista pikaisesti katsottuna vajaassa puolessa on isompikokoinen, laiton, Helsingissä sijaitseva, vuonna 2008 kuvattu graffitimaalaus.

Jo tuo, yksittäisestä eikä kovinkaan kattavasta kuvien jakamispalvelusta tehty haku kertoo, että Helsingissä on viime vuonna maalattu vähintään viitisensataa isoa graffitia. Rakennusvirasto tosin on nähnyt niistä ilmeisesti vain 82 kappaletta. Tietysti Rakennusviraston logiikan tuntien voisi olla mahdollista, että he ovat tänä vuonna laskeneet mukaan myös Suvilahden lailliseen aitaan tehdyt maalaukset. Kiinnostaisikin tietää, mistä virasto kertoisi tällaisia lukuja saavansa: toimittaako niitä graffitiasioihin erikoistunut vartiointiliike vai tallustelevatko viraston sedät itse kaupungilla graffiteja laskeskelemassa.

Maalaa tilausgraffiti Helsingissä tai Lahdessa

Helsinkiin kaivataan tilaustyönä graffitimaalausta pienehkön treenisalin seinälle Hermannin kaupunginosassa, kerrotaan Basson keskusteluissa.

Sähköpostilla kaivattiin myös isohkon graffitiprojektin toteuttajaa tai useampaakin Lahden seudulle. Lisätietoja voi kysyä sähköpostilla osoitteesta timoyla @ hotmail.com (ilman välilyöntejä).

Suvilahden graffitikokeilu sujunut hyvin

Graffitien maalaaminen Helsingin Suvilahdessa on sujunut ainakin ensimmäisen kuukauden ajan ilmeisen hyvin. Aluetta hallinnoivan Kaapelitehtaan isännöitsijän mukaan paikasta ei ole tullut valituksia ja alue on pysynyt siistinä, tyhjät maalipurkit on siivottu pois asiallisesti eikä sovitun seinän ulkopuolelle ole maalattu. Tagien määrä alueella on aiemmasta jopa vähentynyt, joten oman pesän likaamista on ilmeisen huolellisesti yritetty välttää.

Ainakin tähän asti Suvilahti vaikuttaa olleen lähinnä hyvää mainosta graffitikulttuurille. Samalla se tuo suuremman yleisön nähtäville ajan ja vaivan kanssa tehtyjä, näyttäviä maalauksia, jotka Helsingin nollatoleranssipolitiikka on aiemmin peittänyt nopeasti tai ajanut syrjäisiin paikkoihin.

Kattavasti kuvia seinästä löytyy Basson keskustelusta. Samassa ketjussa taidettiin kiistellä siitä, saako Suvilahdessa maalaavia ihmisiä kuvata. Lain mukaan tähän ei ole mitään estettä: paikka on julkinen ja julkisella paikalla kuvaaminen on yleensä sallittua. Kuvien julkaisukin on sallittua, ellei kuvassa olevaa henkilöä tai henkilöitä esitetä loukkaavasti (esim. kuvia sammuneista, tunnistettavista ihmisistä ei pitäisi julkaista ilman lupaa). Vaikeampaa onkin sitten sanoa, onko graffitien maalaaminen jotenkin loukkaavaa, jos se tapahtuu luvallisesti. Ainakin olisi kohteliasta kysyä, sopiiko kuva julkaista jos siinä on tunnistettavia maalaajia.

HS:n uutinen.
Suvilahtilegal-käyttäjä Flickrissä.

Kuvia Suvilahdesta 22.5.2009.

Isompi kuva.
IMG11022. Graffiti in Suvilahti, Helsinki

Isompi kuva.
Graffiti wall in Suvilahti, Helsinki

Isompi kuva.
Graffiti wall in Suvilahti, Helsinki

Isompi kuva.
IMG11004. Graffiti wall in Suvilahti

Helsingin Suvilahteen laillinen graffitien maalausalue

Helsingin Suvilahdessa avataan lauantaina kaiketi kaupungin historian ensimmäinen kaikille avoin graffitimaalauspaikka. Avajaistapahtuma pideään lauantaina kello 12 alkaen, jolloin paikalla maalaavat kutsutut graffitintekijät. Tämän jälkeen seinälle voi käydä spreijaamassa kuka tahansa.

Vanerinen, satametrinen seinä on tämän kesän ajan kestävä kokeilu. Jos Suvilahden alueen rakennukset välttyvät ylimääräisiltä maalauksilta, tulee paikalle ensi kesänä ilmeisesti pysyvä graffitiseinä.

Hankkeen takana on Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö oy Kaapelitalo, joka omistaa Suvilahden kiinteistöjen lisäksi Kaapelitehtaan. Hesarin jutussa toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo, että heidän mielestään graffiti on katutaidetta, jonka tekemisen pitäisi olla mahdollista Helsingissäkin.

Suvilahden alueen nettisivuilla on lisätietoja alueesta ja ohjeita aidan käyttämiseen. Osaa aidasta kuvataan nettikameralla, mutta sitä ei nettisivujen mukaan käytetä valvontaan vaan ainostaan maalausten tallentamiseen historiallisessa mielessä.

Suvilahden kartta.

Näytä suurempi kartta

Graffitien poistoa kokoomuksen tyyliin

Huomio huomio! Nyt tarkkana lapsukaiset, ja tietysti kaikki muutkin!

Seiniin ei saa töhrätä koska se on kiellettyä. Seiniin ei saa töhrätä myöskään siksi, etteivät esimerkiksi kokoomuksen sedät joudu sitten siivoamaan töhräämisen rumia jälkiä, kuten ovat jo Vantaan Rekolassa joutuneet.

Graffiti-töhryn poistoa havainnollistava kuvasarja on lainattu Kokoomuksen Toivotalkoot-kuvasivulta Flickrissä.

Ruma töhry Rekolan ostoskeskuksen seinässä.
Töhry, Rekola, Vantaa

Kokoomuksen setä poistamassa töhryä.
Kokoomus, graffitin poistoa Vantaan Rekolassa. Kuva: toivotalkoot

Ja näin Rekolan ostoskeskuksen seinä on taas (melkein) puhdas.
Kokoomus, graffiti poistettu Vantalla. Kuva: toivotalkoot

Kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä graffiteista ja töhryistä

Kunnallisvaaleissa ehdolla olevien ihmisten blogimerkintöjä graffiteista, töhrykampanjasta ja töhrimisestä.

Helsingissä ehdolla oleva sosiaalipolitiikan professori J P Roos pohtii töhrykampanjan järkevyyttä ja graffitien tekoa Oulunkylässä. “Olen ollut lautamiehenä tuomitsemassa nuoria graffititaiteilijoita (mahdollisimman lievästi). Silti minusta on monia paikkoja joissa ne ovat olleet selvä kaunistus.”

Espoossa kokoomuksen ehdokas Kari Kuusisto kehuu töhrykampanjaa ja kauhistelee, ettei Espoota pidä liittää Helsinkiin koska Helsingissä on jopa uskallettu ehdottaa luvallisia graffitien maalauspaikkoja valtuustossa. “En tiedä, miten rikoksentorjuntaneuvosto (HS) kerää aineistonsa, tai edes mikä se on, mutta omat silmäni kertovat, että pitkäkestoinen nollatoleranssi on vähentänyt töhryjä tehokkaasti.”

Helsingissä vihreiden ehdokkaana oleva Tapio Laakso on jaksaa sitkeästi vastustaa kaupungin nollatoleranssilinjaa. “Kävelin viime torstaina ovet paukkuen ulos yleisten töiden lautakunnan kokouksesta, jossa olen läsnä kaupunginhallituksen edustajana. […] En kuitenkaan ymmärrä nollatoleranssilinjaan liittyvää fanaattista suhtautumista. Esittelijä katsoi mm. tarpeelliseksi halventaa aloitteen tehneitä valtuutettuja. “Graffiti on kuin syöpä, jos sille antaa sormen, se vie koko käden”, kuvaa hyvin kiihkoa, jolla graffitien vastaista sotaa Helsingissä käydään. […] Mielestäni katutaiteella, tarroilla ja julisteilla on paikkansa kaupungissa. Jokaista pintaa tai betoninharmaata alikulkutunnelia ei tarvitse kontrolloida. Mitä vain ei tarvitse hyväksyä, mutta toleranssia tarvitaan lisää.”

Helsingin kokoomuksen Matti Enroth kehuu, kuinka töhryprojektilla on demokraattinen perusta. “Luvattomat maalarit häiritsevät toiminnallaan muita kaupunkilaisia ja aiheuttavat heille kustannuksia. Töhrijöiden pieni joukko ei edusta nuorisoa yhtenäisenä ryhmänä. Kysymys on äänekkäästä ja näkyvästä vähemmistöstä, joka ei pelaa demokratian sääntöjen mukaan.” Kommenteissa tamperelainen Seppo Lehto toteaa myös Stalinin nousseen valtaan demokraattisesti. Enroth on tullut Helsingissä tunnetuksi fanaattisena graffitien vastustajana ja yleisten töiden lautakunnan puheenjohtajalle sopimattomasta käyttäytymisestään.

Espoon kokoomuksen Jouni Särkijärvi kertoo, että töhry on hänen mielestään loukkaus turvallisuutta kohtaan. Marko Ronkainen Helsingin vihreistä miettii, saavutetaanko nollatoleranssilla loppujen lopuksi positiivista tulosta.

Helsingin kristillisdemokraattien Santeri Kyröhonka puolestaan kysyy, kuka puolustaisi graffititaidetta. Vasemmistoliiton Jaakko Vasankarin mielipiteitä törhykampanjasta.

Puolueilla ei selkeitä graffitimielipiteitä Helsingissä

Graffitit ja katutaide nousivat Helsingissä pieneksi kuntavaaliteemaksi Töhryfest-tapahtuman ja töhryprojektin päättymisen ansiosta, aiheesta on jaariteltu useiden ehdokkaiden blogeissa ja Hesarin vaalikoneessa tiedustellaan, miten ehdokkaat suhtautuvat graffiteihin ja töhryihin. Sunnuntain kuntavaaleissa onkin periaatteessa mahdollista vaikuttaa myös Helsingin graffiti- ja katutaidepolitiikkaan.

Helsingissä vain kourallinen ehdokkaita jättäisi luvattomien graffitien tekijät rankaisematta. Helsingin Sanomien vaalikoneen mukaan eniten graffitien sallijoita löytyy kommunistisesta puolueesta, jossa kolme ehdokasta ei tuomitsisi graffitintekijöitä rangaistuksiin. Vasemmistoliitosta ja vihreistä löytyy kummastakin yksi samaa mieltä oleva ehdokas.

Luvallisia graffitipaikkoja Helsinkiin kannattaa peräti vajaa puolet vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista. Kannattajia löytyy varsinkin kommunistien, vihreiden, vasemmistoliiton ja itsenäisyyspuolueen listoilta, mutta hajanaisemmin myös SDP:n, kokoomuksen ja RKP:n listoilta. Kovempia rangaistuksia töhrimisestä kannattaa muutama kymmenen ehdokasta pääasiassa perussuomalaisissa ja kokoomuksessa.

Puolueilla ei siis ole kovinkaan suhtautumista graffiteihin tai katutaiteeseen, vaan sallivat ja vastustavat ehdokkaat ovat hajaantuneet eri puolueisiin. Vasemmistossa ja vihreissä ollaan ehkä hieman myönteisempiä kuin kokoomuksessa ja perussuomalaisissa.

Töhryasioista kysytään myös Irc-Gallerian vaalikoneessa Helsingin kohdalla, mutta kysymys (“Stop töhryille -projekti on tuonut Helsinkiin turvallisuutta ja auttanut elävöittämään kaupungin yleistä ilmettä”, vastausvaihtoehdot samaa tai eri mieltä) on muotoiltu kovin omituisesti. Eihän töhrykampanjan tarkoitus ole elävöittää Helsinkiä vaan tehdä siitä mahdollisimman harmaa poistamalla nopeasti kaikki ilman lupaa jätetyt viestit. Turvallisuuden tuominen taas ei ole mikään mielipidekysymys, vaan fakta jota voidaan katsoa rikollisuutta käsittelevistä tilastoista.

Käytännössä kaupungin ajaman graffitipolitiikan kannalta on melko yhdentekevää, vaivautuuko lainkaan äänestämään. Kaupunginvaltuutetuille päätettäväksi tulevat asiat valmistellaan virkamiesten toimesta, ja Helsingissä varsinkin Rakennusviraston virkamiehet vastustavat kaikkia graffiteja fanaattisesti ja he ohjaavat luultavasti jatkossakin suurehkon osan valtuutetuista olemaan kanssaan samaa mieltä. Todennäköisesti jonkinlaisella suoralla toiminnalla on äänestämistä enemmän vaikutusta.

Töhryfest

Aiemmin mainittua Töhryfest-tapahtumaa vietettiin tänään Kiasman kupeessa ja kulkueella Mannerheimintieltä Helsinginkadulle ja Hakaniemeen. Aiheesta on kirjoiteltu mm. Valtamedia.netissä, lienee järjestäjää lähellä oleva taho, sekä perinteisemmistä medioista ainakin Ilta-Sanomissa tavanomaisen paheksuvaan ja suurentelevaan sävyyn, Hesarissa melko neutraalisti ja Vartti.fi:ssä melko asiallisesti.

Seurasin Töhryfestiä tovit Kiasmalla ja Mannerheimintiellä ja myöhemmin vielä Sörnäisissä, eikä se sivusta katsottuna näyttänyt suurta vaaraa kenellekään aiheuttavan. Massatapahtumissa tietysti joku pissii sopimattomaan paikkaan tarpeeksi olutta juotuaan ja joku saattaa liimata tarran toiseen sopimattomaan paikkaan, mutta tuskinpa näistä kovin suurta turvallisuusuhkaa syntyy.

Poliisi oli varustautunut tapahtumaan melko massiivisesti ainakin parillakymmenellä autolla ja pidätysbussilla sekä jalkautumalla runsaslukuisesti kulkueen ja Finlandia-talon ympärille. Kulkue kuitenkin eteni jouhevan näköisesti eikä aikanaan Smash Asemissa nähtyä saartamistohelointia poliisin puolesta nyt toistettu. Järjestäjän puolelta poliisin tekemiä kiinniottoja on moitittu väkivaltaisiksi ja sattumanvaraisesti valittuihin ihmisiin kohdistetuiksi, ja toisaalta poliisi kritisoinee joitain mielenosoittajia pullojen heittelemisestä mm. yhden tai kahden poliisin päähän. Itse huomasin tapahtuman aikana yhden tai kaksi lentävää lasipulloa.

Tapahtuman ohella tänään avattiin myös Vapaa Helsinki -verkoston ylläpitämä Nollatoleranssi.info-sivusto.

Mielenosoituskulkue Mannerheimintiellä.
IMG11856. Töhryfestin kulkue

Tarroja kulkueen jäljiltä Mannerheimintiellä.
IMG11903. Tarroja Mannerheimintiellä

Graffitit ja töhrykampanja ovat olleet melkeinpä päivittäin Hesarin otsikoissa ja ovat taas huomennakin. Töhryfestin ohella huomisen HS:ssä pitäisi olla katutaideaiheinen juttu myös kulttuurisivulla, johon on haastateltu eri kulttuurialan ihmisiä. Toimittaja pyysi myös minulta lyhyesti joitain kommentteja aiheeseen, ja muistaakseni osaltani mainituksi tulivat ainakin neulegraffitit uudempana ilmiönä. Enemmän käsitellään kuitenkin tiettävästi katutaidetta yleensä ja on haastateltu alaa paremmin tuntevia ihmisiä.

Töhryfest Helsingissä 16.9.2008

Vapaa Helsinki -ryhmä järjestää Helsingissä Kiasman edustalla Töhryfest-tapahtuman tiistaina 16.9.2008 Stop töhryille -projektin vastatapahtumana. Nollatoleranssi-info -sivujen mukaan tapahtuma alkaa kello 13.00 ja paikalla on DJ:tä, katutaidetta ja musiikkia, esiintyjiksi kerrotaan mm. Asa, Jontti & Shaka, Rauhatäti, Raappana ja Puppa J. Myöhemmin iltapäivällä ja illalla Stop Töhryille -kampanjan kymmenvuotista taivalta juhlistetaan Finlandia-talon ohittavalla kulkueella.

Nollatoleransssi.infon mukaan he aikovat terveisinään kertoa töhryvirkamiehille, että kadut ovat edelleen katutaiteentekijöiden hallinnassa. “Me kampanjoimme kontrollin kiristämistä ja ylikaupallista kaupunkia vastaan, sekä luovuuden ja vapaan kaupunkitilan puolesta. Emme voi hyväksyä väkivaltaa, jota kaupungin alaiset vartijafirmat käyttävät. Uhka ei enää kohdistu vain maalareihin, vaan mihin tahansa riskitekijään”, kerrotaan nettisivuilla.

Nettisivujen mukaan Stop töhryille -projektin väki juhlii samaan aikaan kampanjaansa suljetussa seminaarissa Finlandiatalolla, jonnne töhryfestistä lähtevä kulkuekin suuntautuu. Odotettavissa siis mahdollisesti tapahtumarikas ja uusia kokemuksia tarjoava iltapäivä Helsingin keskustassa.

Lisäys 5.9.2008: Tapahtumalle on oma sivunsa myös Facebookissa.