Seuraa blogia Bloglovinin avulla

Puolueiden graffitimielipiteissä pieniä eroja

Eduskuntavaalien alla puolueilla on tapana joutua jakamaan kannanottoja vähän kaikkeen mahdolliseen, kuten veronkevennyksiin, vanhustenhuoltoon, Nato-jäsenyyteen ja jopa, katutaiteeseen.

Suomen Kuvalehti kysyi viimeisimmässä numerossaan puolueiden mielipiteitä viiteen kulttuuripoliittiseen kysymykseen. Katutaiteesta kysyttiin, ovatko graffitit katutaidetta, vai töhryjä ja ilkivaltaa ja perusteluja vastaukselle. Muut kysymykset koskivat tv-lupamaksua, sponsorointia kulttuurin rahoittamisessa, museoiden pääsymaksuja ja apurahataiteilijoiden sosiaaliturvaa.

Keskustan edustaja uskoo, että taide voi olla taidetta, vaikka suuri yleisö sitä pitäisikin roskana. Katutaiteen näkyminen julkisissa ympäristöissä on mahdollista ja sitä pitää arvioida muun ympäristön viihtyisyyden ohessa.

SDP:n puoluesihteeri pitää luvallisia graffiteja taiteena, mutta luvattomasti tehdyt ovat aina töhryjä eivätkä ne käy. Muunlaisen taiteen näkymistä kaupunkikuvassa voisi tukea julkisin varoin. Kuulostaa tyypilliseltä SDP:ltä, jossa korostetaan julkisen vallan roolia yhteiskunnan ja palvelujen järjestämisessä.

Kokoomuksen Suvi Lindén myöntää graffitit taiteeksi, kunhan ne on tehty niille varatuille paikoille. Graffitien teko luvattomille pinnoille on aina ehdottoman tuomittavaa. Varsin looginen kanta sekin, Kokoomus markkinatalouspuolueena puolustaa useimmiten yksityisomistamista ja yritysten järjestämiä palveluita kunnan tai valtion sijaan.

Vasemmistoliiton Minna Sirnö myöntää graffitien olevan toisinaan harmaata betoniseinää parempi vaihtoehto, riippumatta harmaan betoniseinän omistajasta ja hänen mielipiteestään. Reviirimerkkaustuhrut ja tagit eivät kuitenkaan harmaaseen pintaankaan sovi.

Vihreiden Rosa Meriläinen vaatii graffiteille laillista tilaa ja myös luvatta tehtyä, kunnianhimoista katutaitetta on siedettävä silloin, kun se parantaa ympäristön ilmettä.

RKP:n edustaja siirtäisi vastuun rakennusten omistajille, jotka voisivat neuvotella katutaiteelle sopivista paikoista. Kristillisdemokraatit hyväksyvät asiallisesti, lupien kanssa tehdyt teokset. Graffitien pitää olla sijainniltaan ja sisällöltään hyväksyttäviä, jumalanpilkka ei toisin sanoen siis käy.

Perussuomalaisten varapuheenjohtajan argumentointi on vertaansa vailla; graffitit ovat ilkivaltaa, koska laki ei salli niiden tekemistä. Laajakatseista puhetta lainsäätäjäksi pyrkivältä henkilöltä.

Kaikki vastaajat siis hyväksyvät graffitit yhdeksi taidemuodoksi, kunhan nekin tehdään luvan kanssa ja sopiviin paikkoihin. Kyselyssä silmiinpistävää on vastaajien naisvaltaisuus, vain kaksi vastaajaa oli miehiä, hekin pienimmistä puolueista. Lieneekö taustalla hiljainen päätös, jolla kulttuuri ja muu näpertely voidaan antaa naisten tehtäväksi ja miehet päättäkööt oikeista asioita, kuten veroista ja maan talouden kehityksestä.

Suomen Kuvalehden artikkeli (kuvasivu).
Tietoa eduskuntavaalien aikatauluista Oikeusministeriön sivuilla.